Noin vuosi sitten Het Financieele Dagblad (hollantilainen talouslehti) julkaisi artikkelin Gooi vertrouwelijke data niet op straat (”Älä heitä tietojasi kadulle”), jossa kirjoittaja, käännöskeskus Transenterin Marten Zygmuntowicz, oli huolissaan yhtiöiden tietoturvarikkomuksista, joita tapahtuu kun yritysten työntekijät käyttävät internetin ilmaisia käännöskoneita tietämättä mitkä ehdot he ovat oikeastaan hyväksyneet. Erityisen kiinnostavia olivat Google Translate –palvelun käyttöehdot, jotka antavat Googlelle luvan käyttää kaikkea palveluun syötettyä tietoa vapaasti. Kun siis yritysten työntekijät tarvitsevat nopeita käännöksiä sähköposteista, esityksistä tai muista vastaavista ja päättävät kiireessään käyttää ilmaista käännöskonetta, he luovuttavat koko tekstin Googlelle käytettäväksi vapaasti. Mitä kaikkea Google lopulta tietää ja miten se aikoo käyttää tietoja?

Kuinka moni oikeastaan on lukenut ilmaisten käännöskoneiden ja –työkalujen käyttöehtoja ennen kuin on kopioinut käännettävän tekstin palveluun? Vaikka palvelun käyttämisestä ei tarvitse maksaa rahallista korvausta, niin sillä on hintansa. Ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan. Zygmuntowicz huomauttaakin artikkelissaan, että Googlella on luultavasti käsissään valtavat määrät Google Translate –palveluun syötettyä yritysten välistä sähköpostia ja muuta materiaali, jotka saattavat sisältää luottamuksellista tietoa. Luovuttamalla käännöskoneen kautta tiedot Googlelle, käännöksen teettäjä on mahdollisesti rikkonut asiakkaansa tai yhteistyökumppaninsa kanssa tehtyä salassapitosopimusta. Kuinka moni työntekijä muodostaa sisäisen uhan yhtiölle pelkästään tietämättömyyttään? Vaikka palvelu on nopea, helposti käytettävissä internetissä ja näennäisesti ilmainen, pitäisikö yritysten silti yrittää löytää muita ratkaisuja nopeiden, yleisluontoisten käännösten saamiseksi?

Tämän vuoden maaliskuussa Google ilmoitti yhdistävänsä kaikkien palveluidensa käyttöehdot. Uusien käyttöehtojen myötä Google voi yhdistellä käyttäjän tietoja eri palveluistaan. Se herätti keskustelua mediassa ja tietoturva-alan ammattilaisten keskuudessa. Internetin käyttäjien etuja valvova Electric Frontier Foundation (EFF) jopa suositteli internetin käyttäjiä poistamaan tietojaan Googlen palveluista ennen kuin uudet käyttöehdot tulisivat voimaan. Todennäiköisesti ihmiset luovuttavat luottamuksellisia tietoja vieläkin Googlelle. Käyttöehdoissa on edelleen seuraava lause: ”Lähettämällä, liittämällä tai esittämällä sisältöä asiakas myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, rojaltivapaan ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, esittää ja levittää julkisesti mitä tahansa asiakkaan Palveluissa tai niiden kautta lähettämää, liittämää tai esittämää Sisältöä.” Siis kaikki syötetty tieto Google Translate –käännöskoneeseen on edelleen käyttäjän omaisuutta, mutta Google voi käyttää sitä vapaasti. Tämän lisäksi kaikki tieto mitä syötetään muihin Googlen tarjoamiin palveluihin kuten Gmail, GoogleDocs, Google Translate, YouTube ynnä muut, on Googlen käytettävissä. Nyt Google on yhdistänyt käyttäjän tiedot eri palveluista ja analysoi niitä. Kuvitellaanpa, että Googlen sisältä tulee tietovuoto. Mitä tietoja sinä olet luovuttanut Googlelle?

Internetin ilmaiset käännöskoneet ovat nopeita ja helposti käytettäviä. Jo niiden suosiosta voi päätellä, että ne vastaavat monen ihmisen tarpeisiin. Mutta niin kuin niin monessa muussakin tapauksessa halvin vaihtoehto ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jos yritys haluaa todella panostaa kansainvälisiin markkinoihin ja monikieliseen kommunikointiin, sen täytyy hyväksyä, että erilaisia käännöksiä tullaan tarvitsemaan enemmän ja enemmän. Olisiko aika pysähtyä ja miettiä millaisia käännöspalveluita yrityksessäsi käytetään?

Sanni Rautala