Het Financieele Dagblad

Älä anna salassapidettävää informaatiota kaikkien nähtäväksi

Kun käyttää ilmaisia käännöstyökaluja, antaa samalla suostumuksensa päästää yrityksen tietoja julkisiksi.

Informaatio on erittäin arvokasta omaisuutta suurimmalle osalle yrityksistä. Salassapitosopimukset yhteistyökumppaneiden ja toisten yhtiöiden kanssa on tehty suojelemaan tätä arvokasta hyödykettä kilpailijoilta ja hakkereilta. Mutta kuka tulee ajatelleeksi vaaroja, jotka nousevat yrityksen sisältä?

Ilmainen online-käännöstyökalu kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Tämä teknologian avulla on mahdollista kääntää sanoja, lauseita ja jopa kokonaisia tietokantoja. Yleisimmin käytetyt käännöstyökalut ovat Yahoon Babelfish, Microsoftin Bing Translator ja Google Translate, joka ylpeilee kyvystään kääntää 69 eri kielelle. Lähes kaikki tietävät, että näiden käännösten laatu on heikko, mutta niillä voi saada helpostii kiinni tekstin sisällöstä, jos haluaa vain pintapuolisesti tietää mitä teksti käsittelee. Useimmat käyttäjät eivät välitä miten ”käännöskone” oikeastaan toimii. Heille riittää, että se toimii.

Oletetaan esimerkiksi, että asiakaspäällikkö, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa, saa japaninkielisen dokumentin ja hänen täytyy ymmärtää sen sisältö ennen seuraavan aamun puhelinkokousta. Kääntääkseen tekstin yrityksen oma käännösosasto tai ulkopuolinen käännöstoimisto tarvitsee enemmän aikaa, kuin asiakaspäälliköllä on käytettävissään. Asiakaspäällikkö kääntyy Google Translaten puoleen, kuten yleensä löytäessään itsensä tämän tyylisistä tilanteista. Muutaman sekunnin kuluttua hän uskoo ongelman ratkenneen.
Mutta mitä oikeastaan tapahtuu kun painat ”käännä” –nappulaa? Ennen kuin yhtäkään sanaa käännetään käyttäjän on hyväksyttävä Googlen käyttöehdot. Kohta 11 on erityisen kiinnostava. ”Lähettämällä, liittämällä tai esittämällä sisältöä asiakas myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, rojaltivapaan ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, esittää ja levittää julkisesti mitä tahansa…”. Toisinsanoen asiakaspäällikkö ei ole vain rikkonut asiakkaan kanssa tehtyä salassapitosopimusta, vaan on myös päästänyt enemmän tai vähemmän salassapidettävää tietoa omasta yrityksestään kaikkien nähtäväksi. Kuinka moni työntekijä, tietämättömänä vaaroista, on käyttänyt online-käännöstyökaluja säännöllisesti ja kuinka paljon tietoa tämän vuoksi vuotaa päivittäin? Kuinka paljon kansainvälisiä salassapitosopimuksia rikotaan tällä tavoin, vain koska työntekijät eivät ole tietoisia riskeistä, joita ”ilmaisiin” käännöstyökaluihin sisältyy?

Emme tiedä, mitä yritykset, kuten Google tai Microsoft tekevät – tai tulevat tekemään – tiedoilla, joita he keräävät, mutta tiedämme, että Google asteittain rakentaa informaatiovaltakuntaa. Se tekee sen käyttämällä YouTubea (musiikki- ja videomakusi), Google hakukonetta (yksilölliset mieltymyksesi), Gmail ja Google+ (käyttäjän henkilökohtaiset tiedot), Google Maps (koko maailma kuvana), Google Docs (tiedot valtavista määristä kirjallisuutta) ja Google Translate, joka kerää päivittäin valtavat määrät herkkäluontoista tietoa yhtiöistä. Voimme vain toivoa, että WikiLeaksin jälkeen ei tule GoogleLeakia, sillä se tarkottaisi, että käsittämätön määrä jäljitettävää tietoa yrityksistä olisi saatavilla internetissä.

Yritysten olisi hyvä istua alas tietotekniikan osastonsa kanssa ja käydä läpi, kuinka monta kertaa päivässä työntekijät käyvät ilmaisilla käännössivuilla. Ja keksiä vaihtoehtoinen ratkaisu.

Pawel Walentynowicz

Het Financieele Dagblad – lehti on päivittäin ilmestyvä hollantilainen sanomalehti, joka perustettiin 200 vuotta sitten. Se keskittyy talouselämään ja rahoitusalaan.